Uusi kausi, uudet vaatteet

Posted on: lauantai 13. elokuuta 2016

Ja näin lähti uusi kausi aluilleen. Omassa elämässä alkaa samalla vähän erilainen aikakausi, koska jään äitiyslomalle kuukauden päästä. Minulle saatiin sijainen eskariin ja siirryin pienempien ryhmään. Pakko sanoa, että 3-4-vuotiaat ovat kyllä hauskinta porukkaa. Niiden jutuista voisi kirjoittaa kirjan tai osan heistä palkata kohta kuvattavaan Konttori-sarjaan. Työskentely pienempien ryhmässä on hyvin erilaista kuin eskarissa. 6-vuotiaalta voi jo odottaa ja vaatia tiettyjä asioita, jonkun verran pitää pystyä odottamaan ja omista vaatteista pitää jollain tasolla huolehtia. 3-vuotiaalta voi puolestaan odottaa ihan kaikkea maan ja taivaan väliltä, siinä saa toimia oman elämänsä Martti Ahtisaarena työvuoron alusta loppuun. 

Uusi kausi on siis käynnistetty, vaikka siirrynkin kohta pyörittämään kotona yhden hengen päiväkotia. Lapsia on tippunut paikalle hyvin rauhallista tahtia, alku on ollut kuin Kaurismäen elokuvasta. Ilmeisesti osa vanhemmista pystyy pitämään lomia vielä elokuussa, koska isoimmillaan meidän ryhmässä on ollut paikalla vasta kahdeksan lasta. 

Olemme muistutelleet vanhempia hiljalleen päiväkodin arjesta: kuinka olisi kiva jos he ilmoittaisivat jos lapsi on kipeä, kertoneet päivärytmin ja näyttäneet mistä löytyy tekstiilitussi lapsen vaatteiden nimeämiseen. Niin, ne vaatteet. Mitä laittaa lapselle päiväkotiin päälle? Minun henkilökohtainen mielipiteeni on, että jotain millä ei ole niin suurta merkitystä ja mikä on mahdollisesti käynyt kirpparin kautta. Mutta jos tosissaan ollaan niin tottakai jokainen pukee lapsensa miten haluaa ja oman rahatilanteensa mukaan. Kunhan sillä ei ole väliä, että ne ovat maalissa päivän päätteeksi. Minä en muistuttele lapsia vaatteiden varomisesta, muuta kuin mitä nyt kuuluu ihan normaaleihin käytöstapoihin esimerkiksi ruokapöydässä. Kun tehdään taidetta, niin vaatteet ovat täysin toissijaisia. Meidän pihalle muodostuu myös älyttömän herkullisia lätäköitä, joita pystyy yhdistämään puroilla. Voiko olla mitään hauskempaa? Lopputulos on aina täysin litimärät ja kuraiset lapset. Ai miksi emme laita kuriksia? Koska ulkona on +15C ja muksut muuttuvat uppopaistetuiksi hyvin nopeasti niissä lämpötiloissa. Sitä voi itse kokeilla joskus, kääriydy elmukelmuun ja mene jumppatunnille. Lasten märät vaatteet menevät leikkien jälkeen kuivauskaappiin ja sitten niistä karistellaan hiekat pois ennen seuraavaa ulkoilua. 

Yksi ilmiö mitä vieroksun ovat lasten pillifarkut päiväkodissa. Osalla lapsista ne ovat niin kireät, että niistä jää painaumia. Koita siinä opettaa lapselle omatoimisuutta, kun housut ovat täysin mahdottomat saada pois jalasta. Me liikumme, heilumme, möyrimme, konttaamme päivät pitkät. Omat pillifarkut ovat tiukasti viikonloppukäytössä, ei tulisi mieleenkään laittaa niitä töihin. Onko sillä oikeasti väliä, jos se lapsi vetäisi verkkarit aamulla jalkaan? Kuperkeikka on hemmetisti helpompaa tehdä verkkareissa, kuin pillifarkuissa. Toinen juttu on tilanteeseen epäsopivat kengät. Oletteko joskus kokeilleet kiivetä liukasta kalliota ballerinoissa? Meidän 3-vuotias tyttö tekee niin joka päivä, eikä ole todellakaan helpon näköistä.

Minun alueeni suurin ongelma ei ole kalliit vaatteet, joita pitäisi suojella. Meillä ongelma on liian pienet ja säähän nähden epäsopivat vaatteet. Kirppareilla myydään todella hyviä vaatteita, mutta niiden koluaminen vie enemmän aikaa kuin kaupan hyllystä talvipuvun hakeminen. Minun on helppo tehdä kirpparilla käynnistä kiva hetki, siemailla jossain lähikuppilassa hyvää cappuccinoa samalla lähetellen kuvia uusista löydöistä kavereille ja jatkaa siitä sitten matkaa. Kolmen lapsen yksinhuoltajaäidille tai -isälle kirpparireissu ei ole varmasti samanlainen mukava sunnuntaihetki, kun pitäisi löytää muksuille oikean kokoiset setit huomiseksi.  Facebook-ryhmissä myydään myös hyvää tavaraa käytännössä kolikoilla, mutta miten otat yhteyttä ilman mitään yhteistä kieltä? Miten edes löydät kyseisen alueen oman kirppariryhmän? Toki päiväkodilla on varavaatevarasto, että ei kukaan jää ilman vaatteita. Usein vaatteet jäävät sille tielle, mutta sillä ei ole mitään merkitystä kun menevät selkeästi käyttöön. Osa vanhemmista haluaa lahjoittaa pieneksi jääneitä vaatteita jollekin tietylle perheelle. Vaatteiden välittäminen vaatii hienotunteisuutta ja ne siirretään uuden perheen käyttöön hyvin ohimennen. Kaikille tulee hyvä mieli ja vaatteet jatkavat käyttötarkoitustaan. 

Seuraavan kerran kun haluat päästä eroon erityisesti ulkovaatteista, niin ehdotan yhteyden ottamista eri alueiden päiväkoteihin. Lupaan niiden tulevan käyttöön ja vaikka pientä lasta ei kiinnosta pätkääkään hieno haalari, niin lumiukon tekeminen se päällä on huomattavasti mukavampaa, kun lunta ei mene liian lyhyistä punteista sisään.

Lastentarhaaja All rights reserved © Blog Milk Powered by Blogger